◕‿◕erx бүсгүй◕‿◕ : өгүүлэг data:blog.pageName

өгүүлэг

Xvsliin tsaxlai:

Zurgaan sariin gowi. Naran awxai zulai deerees toonono, nvdelj sharsan ondog shig altarna. Narand xalsan agaart nariin elsnii shirxeg degden, alagdaaxai, xonin gvrwel ch tsoonom xaluunaas xalgan nvxendee shurgalax tsagaar bi xotruu dawxij ywlaa. Bi omniin gowiin gvnd bx negen altnii kompanid ajildag ym. Tvvxiin mergejiltei ch tsalin saitaig n xarj ene kompanid jolooch xiideg ym. Xairuuliin tawag dvvren xailmag shig sanagdax xalsan elsen dalai dunduur dawxij ywaxdaa bi noirmoglon xot ordog zamaasaa garchixsan bololtoi. Zaxgvi ym shig shargaltax elsen dundaas genet vzegslent tooroin nogoon togol nvdnii omno urgaad irew. Zereglee yu getel yax argagvi l torgo shig shireg nogooron, usnii sergelen vner xanxiix ajee. Tiim ee. Gowid xaa neg taaralddag ergeeree nomin nogoon zvleg emjsen bolo rust gorxi, servv tatsan salxind nawchis n serchignex xailaas, tooroi naigax saixan bayn bvrded irchixsenee bi itgej chadaxgvi xeweeree mashinaasaa buulaa. Tertee tengeriin xayand meltiisen nuur tselelzen tsenxertej, xeden alxmiin tsaana elchilgvi uudam elsen dalai shargaltax atal end setgel tatam servvxen, xorjignox gorxinii xowoond suuxad zvleg n bvsnii durdan met soolxon ajee. Bi shireg deer suuj arzgar ultai aynii gutlaa tailan gorxinii tsew xviten usaar tolgoigoo shawshin nvvree ugaalaa. Elsen gowiin shatam xaluun odor baynbvrdiin gorxinii xviten usand tolgoigoo norgoj, algan deeree utgan uuj tsangaagaa tailax shig jargal xorwood vgvi ym shig sanagdaj btal …… Genet ard mori turgix, bvsgvi xvnii xelmegden chochsondoo “eejee!” xemeen uulga aldax sonsogdoxod bi ch sandran ergej xaraw. Burxan shvteen min. Bagadaa unshsan “Zest uuliin ezegtei” gej Oros vlgert gardag uuliin ezen vzegslen togs xvvxen bish bgaadaa gemeer gaixaltai saixan oxin tolgoi xaylan dvvxelzex saaral morin deereesee nadruu aisan xartsaar shirtej bx n ter. Tas xar xul delee sugsalzuulan gaixam saixan saaral mori nasan ter bvsgvi boginoxon xar xvren vsee xagasiig n xawchij, tolgoi deeree kowboi malgai tawin, bariu biyiin tamriin xoslol omsjee. Tsaiwar bor tsewerxen tsarai, jijgewter dawxraatai tsoglog xar nvdteigee oirxon nariixan xomsog, uran xelbertei zuzaawtar yagaan uruultai agaad dendvv gooligxon urt xoltei ym. Ter bvsgvin adiin gemeer goo vzegslen, moriniix n dendvv saixand balmagdsan bi vg dugarj chadaxgvi melren shirtej bsanaa ch anzaarsangvi.

-Yooy ingej aix gej. Mongol xvn shiw dee. Sain ywj baina uu? gej bvsgvi erxlengvi ongotei tsowoo duugaar mendelsnee oodoos n almairan zogssoor bui nadruu doogtoi xarsnaa:

-Amaa xamxiach dee. Xvn vzeegvi ym shig xemeen daapaalaad morinoosoo buulaa. Tvvniig ym yrixad zuzaanduu tsombogor uruuliinx n zawsraar golooroo zawsartai yr busiin tsagaan shvd n gylalzaxiig xaraad l baimaar. Ezgvi shaxam gowiin shatam tsoonom xaluun odor genet iim bytsxan diwaajin met baynbvrded irj, nvd aldam goo oxintoi taaraldxiin chine sanaagvi bi tvvnii uruuliin xoorxniig baxdan amaa angaital shirtseer baisandaa baga zereg ichingvvrch xariu mend medeltslee.

- Ene xawiar nvvrsnii uurxain xytaduud ix ywdag blxoor exleed ailaa shvv. Minii sogoon saaral xurdan ym blxoor ewgvidwel butsaad dawxichxay gej bodson xemeen ter yrin xamraa sartalzuulan us zalgilax moriniixoo xvzvvg ilne.

Saixan bvsgvi vzeed anx balmagdsan bi er xvnii xuwid muuxan maasganax bdald shiljin yunii omno neriig n asuulaa.

-Xenegeer n yax n we? Xeree gedeg gesnee ter tas tas xoxorch:

-Ooroo exleed neree xelexgvi yu gej baina. Yr n xoorxonoo meddeg, bas ix nvvremgii, svrxii zaxirangui zantai n elt.

Bi neree xellee. Tegee daxin bvsgvig shalgaaj bj neriig n Suwd gdg, endees xolgvi bdag nagats egchiindee zusch bui gedegiig n medej awlaa.

Suwd nadaas chixer baina uu?gej asuuxad n mashin ruugaa uxaan malgaigvi gvin ochij gants “Mars” shokolad bsanaa awchirch ogoxod ter:

-Oo, ug n xatuu chixer bsan bol deer bxgvi yu. Bi sogoon saaraldaa ogox gsn ym. Minii sogoon saaral “My my” chixert bvvr durtai. Eniig idex bolow uu , vgvi bolow uu geed tsaasiig n zadlaw. Ystoi sogoo chixee solibolzuulan, tolgoi xaylax sogoon saaral shokoladnii xelterxiig gantsxan vmxchixeed l vvrsew.

Ter jig jig ineen “Bi bvr daaga bxaas n chixert durtai bolgochixson ym. Nmg irxeer chixer nexchixne geech” gesnee nadaas mori unaj chadax esxiig min asuuw. Bi nomxon mori unaad yrgvvlxees chashgvidee anx udaa ix l ichlee. Ingej Suwd bid 2 taniltssan ym. Bi xot orox zamiin turshid Suwdiin tuxai bodold awtsaar, tvvniig boginoxon tas xar daashinztai, eswel xoxiig n dongoj xalxlax dotii usnii xuwtsastai, bas goolig guyiig n tas barisan jiins, ondor osgiit omssonoor tosoolon dvrsleseer ywlaa. Ug n taniltsaad udaagvi Jawxlan xemeex egel daruuxan bvsgvi bsan ch Suwdiin yr busiin goo vzegslend tatagdan tvvneesee setgel xondiirch exlew. Xotod ochood bi Jawxaatai uulzsangvi. Xarin Suwdaatai uulzax shaltag bolgon gurwan xil “ My my” chixer awlaa.

Tednii nagats egchiinx Tooroin bvrdees baruun tiish serewger xadnii denjin deer zusdag ulaan ymaat Chantsal gdg ail ajee. Suwd nadad ooriinxoo tuxai yrixaas tsaargalsan ch bi nutgiin zaluugaas neleed ym medej awch bilee. Suwdiin aaw n sumiin tow deerx tsag uuriin stantsiin erxlegch, eej n ximiin bagsh bsanaa nas barsan ym gene.aaw n gants oxindoo uxaangvi xairtai ajee. Bvsgvi xodoo aj axuin ix surguulid surdag, onoodriig xvrtel oortoo sanaatai gants ch zaluug xalgaagdaggvi oro amitan gene. Bi uurxai ruugaa butsax zamdaa xazain anx Suwdtai taniltssan bvrd deer irew. Nar jargax gej baiw. Odorjin toonox narand xalsan els gar xvrgexiin argagvi bolson ystoi noxoi gaslam xaluun, el xuwi gowiin elsen manxnuud noirmoglon dvnxiine. Now nogoon emjeert gorxi xorjignon ursax n egshiglentei ch Suwd bxgvi blxoor bytsxan bayn bvrd anxniix shigee gaixaltai sanagdsangvi. Ezetei n ezgvi ail shig tsaanaa l gunigtai. Bi gorxinii tagnai xaga tashim tsew xviten usaar zulaigaa norgox gesnee bolij, xvzvv tolgoigoo bvten bulxaj neg sexee orood tooroi svvdert suuj bsanaa durxiichixjee.

Baynbvrdiin tooloin dundaas genet urt yrt yrdgor buutai gamin tsergvvd garaad irew. Bi mashin ruugaa gvix getel tolgoi deegvvr sum shunginaj garlaa. Bi xarmagiin butnii araar orj amia xaatsailaw. Tegtel saaral mori unasan Suwd garaad irex ym. Getel negen gamin tvvniig tsawchixaar selem dalain dairlaa. Bi ch aixaa martchixsan, gartaa taaraldsan nudargiin chine chuluug shvvren gamin tsereg rvv dairtal zvrxend min buunii sum onoj lvgxiigeed ywchix n ter. Suwd gvin irj “Bitgii vxeech dee” xemeen uilxad nulims n nvvren deer asgarax ym.

-Xvvy ee sereech. Xar darsan ymuu?gex setgel tatam dotno duunaar bi xvnd zuurangi noirnoosoo serlee.

Suwd irchixsen morio xotlon nadruu shoolongui nvdeer xarj zogsox ajee.

-Sain uu?

-Zvvn manxnii tervvgeer xoni xariulj ywtal chinii mashin xaragdsan ym. Xonio xotluulchixaad xvreed irsen chin chi modnii svvdert xewteed bvr “Dawsand ywchixsan”bainaa. Ene xaluund untaad tolgoi chin dvvrdeggvi ymuu? Bi tegeed chamruu us tsatssan ym gej ter yriw.

-Bi gaminguudtai baildaj baina gej zvvdleed. Namaig vxchixsen chin chi uilaad gej zvvdelj blaa.

-Yun gamin be? Xachin zvvd zvvdeldeg zaluu yu, vgvi yu? Bas namaig uiluulchixjee geed Suwd tas tas xoxorloo.

Shombogor zuzaan uruulniix n tsaanaas ineex bvrd n gylsxiix tanan tsagaan shvdiig n xaraad l bmaar. Tvvniig biydee yw tsaw taarsan yagaan terlegtei, tolgoidoo sarawchtai malgaitai duxduulsan ywaagn xarax ix l sonin baiw.

-Suwdaa chamd naiz……zaluu bii yu?

-Yax n we? Ingeed xeregt durlaad bdag zaluust bi ystoi durgvi ee geed ter zvlgen deer suuj malgaigaa awlaa. Sarawchtai malgaigaa awmagts xvvxderxvv dvrsgvi torx n orgvi alga bolj, goolig biyd n yag taarsan nimgen yagaawtar trogon terleg n tvvnd ulam ch nuutslag, basxvv mongoljingoo torx oruulax ajee. Bi genet ix l ichij, bantsandaa yu xelxee medexgvi mashin ruugaa ywlaa. Mori n turgij us ruu zvtgene.

-Za za, morio uslay.

Namaig mashinaas uuttai “My my” chixree barisaar irxed mori n uxaangvi us zalgilj, Suwd gorxinii tsew xviten baruun gariin algaa xvrgen xviten bolgood xatsartaa naan vy vy servvtsen suulaa.

-Suwd aa, mai.

-Xvvy ee, yun ix chixer we? Bayrlalaa.

-Saaral morind chin awchirsan ym.

-Za mai. Chamd ogox zondoo chixertei bolloo gej ter moritoigoo yrin neg chixer zadalj amand n xiilee.

Sogoon saaral xeremniix shig sootolzson chixee solbiulan, amandaa chixer tachignuulna.

-Chixer mixer barij gvigeed l. Bitgii l durlal xair yriad bgaarai gej Suwd daajintai xeleed xoxorloo.

Iim omgolon, oortoo itgeltei, tsowoo, bas xoorxon bvsgviteiomniin gowiin jijigxen bayn bvrded taarna chine bodsongvi ywjee, bi. Bid 2 gorxinii xowoon deer xesegxen suuj, shine kino, udaxgvi blx naadmiin tuxai xeden vg soliod salaw. Xotod irsnii daraa Jawxaa nadruu baaxan zalgasan ch bi xodoo ywna gej xudal xeleed uulzxaas tsaargalj, gar utsaaraa semxen awsan Suwdiin zurguudiig zasj ynzlan gar computer taa oruulax zergeer 2 xonogiig arai chuu barlaa. Zelen deerees ex rvvgee temvvlj bgaa tugal shig l xot ruu zvtgedeg bsan bi odoo gowi ruu, ajildaa soronzon met tatagddag xvn bolj xuwiraw. Yu ch xiij bsan sogoon saaral moritoi, tsas shig tsagaan shvd yaralzuulsan Suwdaa nvdend urgaad irne. Tednii zusj bsan Ulaan manxnii tend gar utas baridaggvi, tegeed ch Suwd nadad dugaaraa ogson ch bish. Ene udaa uurxai Myralzax zeregleen dalain dund gandirsiin shiltgeen bln svnderlen Tooloin bvrd rvv sem semxen xylem xiiseer xajuugaar n ongorch bilee. Butsaxdaa ch mon adil change duutai, zaxirangui ezerxeg zantai nygtlan egchiig mashindaa suulgaj ywsan blxoor Tooroin bvrd rvv exdee xorgodox ynzaga shig xaraachlan shirtseer xotruu dawxin ongorow. Iinxvv ajlaas bld bi Suwdiin baraag xaralgvi arwaad xonoxdoo noir xoolnoos garj, duugaa xuraaj, naizuudiinxaa xelsneer bvr nvdnees garch gvitsew. Getel ene amidrald min anx udaa namaig iim zowlont durlaliin shanalald unagasan gowiin ter goo bvsgvi n bi gdg xvniig toox ch ymuu, vgvi ch ymuu bvv med. Xarin Jawxaa xemeex negen egel bvsgvi blxoor nadruu gvigeed bxad n bi toodoggvi. Zurgaadugaar sariin 21. Minii torson odor l doo. Ogloo nar bitvvgeer xotoos garch uurxai ruugaa gantsaar dawxij ywaxdaa onoodor l Tooroi bvrd orj Suwdtai uulzana gexees setgeld jigvvr urgasan met dawxij bailaa. Zam etses togsgolgvi met xowron, xaaya mashinii urduur orox gants neg aduu, ulaan zamruu bagshran orj irex xoni ymaand uur xvrch, tvvnteigee uulzax, saixan dvriig n xarax mochiig uyj bgaad n unduutsan doxiogoo svrteigeer xanginuulan dawxisaar bi vdees xoino Tooroin bvrdiin baraag olj xaraw. Nvd argam shargal elsen dundaxi tooroin bvrd setgel baysgan nogoorsoor ugtlaa. Anx Suwdtai uchirsan bytsxan tsenxer gorxi xorjignon ursaj, tooroin svvdert servv tatna. Xarin ter min bsangvi. Yu gej l namaig xaruuldan ene bvrded onjix bilee dee gej bodon servvn gorxinii usaar tolgoigoo shawshij suutal ard aduu turgilax, jig jig ineex sonsogdow. Setgel bayr xooroor tsalgilan ergej xartal … Suwdaa yagaan terlegteigee zogsch bailaa.

-Xvvy, sain uu? Namaig morio uslax geed irexleer l chi bj bx ym.

-Sain suuj baina uu?

-Sain sain. Chi chin tsergees irj bgaa ym shig l sain suuj baiw uu? ch gex shig. Svrtei gdg n geed Suwdaa moriniixoo xvzvvg ilbene.

-Morind chin chixer awchirsan geed bi mashinruugaa ywlaa.

Ter saaral morin durlasa bish dee, ymar. Oor oligtoixon vg olood xelj bolsongvi yu? xemeen bi oortoo unduutsaj ywlaa. Suwdaagiin sogoon saaral minii ogson chixriig tachignuulan ideed, usruu zvtgexed bi bvsgvitei oir zuuriin xeden vg soliw.

-Cham shig goy oxin zagwar omsogch bolbol…..

-Yax ym? Xvvxen bolgon zagwar omsox albatai ymuu? Nadad bol ter zagwar magwaraas ilvv baigaliin shinjlex xamaagvi sonirxoltoi bdag. Maliin emch bolj amitan emchlexsen gej xvsdeg.

-Maliin emchee?

-Yund n gaixaaw?

-Zvgeer l. Cham shig goy oxin arai l zoxixgvi ajil ym shigee.

-Tegwel cham shig tvvxch xvn jolooch xiix n zoxij bgaa ymuu?

Amaa tagluulsan bi yu ch xelj chadsangvi. Suwdaa nadad utasniixaa dugaariig ogoogvi ch bi nutgiin neg zaluugaas medeed awchixlaa. Tegeed msjeer bulj garsan ch ergeed xariulana gej vgvi. Naadmaar ter aawtaigaa xot ywj, bi uurxai deer ajiltai bsanaar uulzaj amjsangvi. Tegtel doldugaar sariin 11nd Suwdaa nadad genet bayriin mend xvrgesen msj ilgeexdee, bas Tooroin bvrdnii gorxinii exend bx owgon xailaasnii xongild beleg vldeesnee bichdeg bgaa. Gowiin tom ulaan naran baruunaar jargaj bxad bi Tooroin bvrd deer dawxij irew. Xulan joroo nisen buuj, bogshirgo jirgej, sewelzex salxind tooroin togol shuugisan xachin saixan oroi bailaa. Servv tatan xorjignox bulgiin ex ood trogon nogoon shireg deegvvr alxan ywaxdaa bi bagadaa moroodoj bsanaaraa yagaan vvlen deegvvr xowj bx shig setgel dogdlon xowolzood dendvv saixan. Bayn bvrdiin zvvn zaxad bx oroidoo gants tewer todii nogoon mochirrtei ogorshij unax doxson xogshin xailaas ix biyd neeree tom gegchiin xondiitei ym. Tiishee garaa xiiwel dooshoo sain delem xvrxeer gvnzgii bololtoi. Gar yund ch tulsangvi. Getel dund xawid n negen dogol deer sonind boodoltoi zvil gart temtregdew. Zadalbal my my chixriin tsaasaar xiisen zawi garch irew. Zawinii xeteg deer naadag tsenxer tsaas togtoosoniig awch unshwal gargatstai, tom bichgeer “Minii moroodliin bytsxan zawi. Moroodoldoo vnench bgaarai. Saixan naadaarai. Suwdaa” gejee. Xoorxon ym. Ter chixriin tsaasaar urlasan bytsxan zawi, oodosxon naalddag tsaasan deerx zurwas 2 shig gaixaltai beleg bi xenees ch xezee ch awch bgaagvi ym shig sanagdaw. Zawiig bi gorxind tawibal yagaawtar boor gylalzuulan xowj odow. Zurwasiig bi tvrvvwchindee nandignan xadgallaa. Naadmiin daraa doloo xonogt Suwd bid 2 Tooroin togold uulzaw. Suwdaa ter odor nadad nogoo xogshin xailaasnii xondiid zurwas xiij baiy gelee. Ene sanal n nadad ix l taalagdaw.

Bi xed xonogiin daraa ter xailaasnii xondiid Suwdad awsan belgee orxiloo. Ter n xawxlagiig n neej, xiideg jaaztai zvrxen zvvlt bsan ym. Ooriinxoo zurgiig ter jaazand xiichixdeg ym bilvv gesnee icheed bolichixson ym. Ter odroos xoish bid 2 bainga uulzaj, xvsel moroodloo yriltsan, gorxind zawi xowvvlj toglox bolow. Tvvnii dendvv omgolon, dendvv xoorxond n svrdsen bi setgelee ilchilj zvrxlexgvi bsan ch minii belgelsen zvrxen zvvltiig xvzvvneesee salgalgvi ywax bolsond n semxen bayrlaj, nadad taltai ym bna gesen goridlogo teex bolson ym. Neg odor bi tvvnees “Chi ymar zaluutai suuna gej boddog we?” gej asuuwal ter “Suux aa? Ymar zaluutai genee? Yu ch gsn cham shig zaluutai law bish” xemeen toxuutai xeleed xoxorloo. Namaig ene vgend n gomdoj tsaraigaa xvrliilgemegts , ter gorxinii us tsatslan xoxorch “ Za, yun ch gomdoltoi ym dee” gesnee boson moriniixoo suman deliig ilben zogssonoo alsiig shirten bodold orj:

-Nadad zaawal dalai vzvvlj, bas yag ene usnii gorxinii us shig tungalag almazan shigtgeetei tsagaan altan bogj zvvlgen, tsaw tsagaan xurimiin daashinz omsgox tiim l xvntei suumaar bna gelee.

-Dalaid awaachix aa?

- Tiim ee. Dalain ereg deer zogsoj, tsagaan tsagaan tsaxlai shuwuunuud usnaar zagas shvvren niseldxiig vzexsen. Tsew tsenxer dalai, tsaw tsagaaxan tsaxlai vzex n eejiin min svvlchiin xvsel bsan ym. Xoorxii minii eej. Emchingeegvi gej emnelgees garsan oroigoo nadtai xamt zuragt vzej suugaad neg gadaadiin kinond namuuxan dawalgaa dolgilson dalain narlag ereg deegvvr tsaw tsagaan tsaxlainuud niseldxiig xaraad “Eej n dalai vzexsen gsn xvslee l biylvvlj chadsangvi dee” gesensen….

Tegexed tsag vrgelj xogjiltei, yrootei gylalzaj bdag Suwdaagiin nvd nulimsaar dvvrsnee anisgaa zoolon anixad n 2 tom gegchiin tungalag nulims xatsriig n dagan bomborloo. Bi nulimsiig n archaad tvvniig tseejindee zoolxon naalaa. Egnegt ergen irexgvigeer alsiin aynd mordson xairt eejiigee vgvilen guniglax xyzgaargvi ixeer orowdon xairlax setgel minii zvrxend vyrlene. Exendee bi bvsgvig tesgelgvi orowdon xairlasandaa tewerch bailaa. Tegtel tvvnii vsnees n anxilan vner sengenej, 2 xox n tseejind bombolzon, zoolon amisgaa n xvzvv irwegnvvlexed bi tessengvi, neg l medxed uruuliig n tachaadan ozoj baiw. Getel Suwdaa sexee orj, “Bolioch” geed namaig bdag chadlaaraa tvlxchixeed bosch terlegniixee xormoig gvwsenee “Chi yaj bgaan ym be? Ui gashuugaar min dalimduulan vnsej vngene genee ystoi….. ystoi oodgvi amitan!” gechixeed sogoon saaraldaa mordon dawxij odloo.

-Suwdaa, xvvy Suwdaa! Namaig uuchil l daa!

- Oodgvi amitan! Iinxvv bi xairtiixaa saxiusan tengeriig tenegleleesee bolj vrgeej orxiw.

Gemee xvleex sanaatai margaash n namaig nagatsiinx n ochxod Suwdaa sumiin tow dex gertee xarichixsan baiw. Aawiig n bi uurtai xvn gej sonsson blxoor bi tedniid ochij zvrxelsengvi, msj bichin nvglee tvmentee naminchilsan ch, tvvnees gant ch xariu irexgvi l blaa. Tegtel xot ruu xed xonogoor ywax ajil garchixaw. Xotod ochsoniixoo margaash oroi n bi “Tengis” kino teatriin xajuugaar ywj bgaad bi Jawxaatai taaraldchixlaa. Xel suraggvi alga bolson nadad gomdson atlaa xairiin xartsaar shirtex ter bvsgvitei uulzmagts Suwdaagaas oshoo awax teneg bodol tolgoid orj irsen ym.

-Xoyulaa kino vzex vv?

- Tegiy l dee geed Jawxaa minii garaas zuurchixlaa. Gariinx n zoolxoniig ee. Aash n ch xichneen yaldamxan ym. Kino dunduur bi Jawxaagiin belxvvseer tewersen chin uurlasangvi, xarin moron deer min tolgoigoo tawichixdag bgaa. Bi ulam dawarch uruuliig n ozon vnslee. Tegsen chin yanagxan gegch n vnsch baina. Kino taraad bi tvvniig ezgvi gertee daguulan xarilaa……. Manaixan zusland garchixsan bsan ym l daa. Ter vdshees xoish Jawxaa bid 2 salaxaa bailaa. Vy vy Suwdaagiin meltegnesen xoorxon jijigxen nvd, zawsartai tsaw tsagaaxan shvd tsuxuilgan ineemsegledeg tsetsgiin delbee shig xoorxon uruuliig sanaxad genet zvrxeer sharxiran emzegledeg ch Jawxaagiin ays dolgoon aashind uyagdan martagnana. Naimdugaar sard bi uurxai ruugaa ywlaa.

- Bitgii daxiad xel suraggvi alga bolchxooroi. Bi olon nvvrtei zaluuchuudad durgvi shvv gej Jawxaa xellee.

-Yalaa gej dee

-Tsvnxend chin xuushuud xiisen. Bas nogoon tsai nairuulaad xiisen bgaa. Gaaztai undaa uusnii xereggvi shvv.

Jawxaa vnexeer xalamjtai bvsgvi baiw. Xotiin oiroltsoox xatiraat nvtsgen uuls, tarchigxan owstei nogoon tolgoduudaajimxan oorchlogdson armag tarmag ders, budargana sorwiix gowiin zaxruu orj irmegts zvrxnii xondvvr sharx sedren, nvdend Suwdiin ineemseglel urgan irlee. Mashinii xogjmiig etses deer n tawin, zamiin tsagdaa gej vgvi xeeriin zamaar zuun miliin xurdtai dawxixdaa bi nvdend todron irex Suwdiin dvrees zugtax gej oroldsoor bsan bx. Bi Jawxaagaas nuuj bgaad faecbook-tee bsan Suwdaagiin zurguudiig ustgaxdaa setgeleesee ch saixan dvriig n archsan gej ooriigoo xuurch ywjee. Terteed Tooroin bvrdiin baraa zeregleeten vzegdxed bi mashinaa zogsooj, joloogoo derlen unalaa. Xorin xoyrtoi emzeg zvrx min, atiraa tsoontei tenegxen tarxiniixaa balgaar sharxiran lugshij, setgel min xondvvrlen owdoxiig namjaax gej bi xichneen udaan suusniig medsengvi. Ter gantsxan vnselt, tewcheer aldsan xormoos bolj tvvniigee bi aldax gej vv?gesen xaruusal zvrx bazlaxad “Za ter sexvvn bvsgvigeer yax ym. Tsarai muutai, tsalin bagatai nadad tvvniig dalaid awaachin tsaxlai vzvvlex, ochir erdene shigtgesen svin bogj zvvlgex bel benchin xaana baina? Yr n ch tegeed tvvnd namaig gesen setgel bdag bol yachixaw? geed gants zalgaj blx l bsandaa” gexchlen bi ooriinxoo shariig maltdag blaa. Neg l medxed namar bolow. Ysdvgeer sariin borootoi bvvdger odor bsansan. Jawxaa jiremsen bolsnoo nadad duulgax ter mochid bi Suwdaag vvrd aldaj bgaataigaa ewlersen ym. Bayr gunigtei,erxinii xelxee shig odor xonoguud eeljlen ongorsoor gurwan jiliig ardaa orxixod bi xediinee uurxainxaa zaxirgaand axlax mergejilten bolloo. Tsalin nemegdej, saixan bairtai bolloo. Xarin Suwdaatai daxin gants ch uulzaagvi. Tvvnii tuxai bodliig tsag ymagt tarxinaasaa shaxan zailuulax oroldlogo xiiseer blaa. Suwdaagaas salsnii daraa yag 4 jiliin daraa bi neg udaa ajlaar gantsaaraa gowiruu ywsan ym. Zurgadugaar sariin exen. Nylx zunii enxriixen narlag odrvvdiin neg blaa. Terteer tooroin bvrd bvrtelzen vzegdexed zvrx setgeliin gvnd zvirmeglen bsan xairiin nandin dursamj min amilan sergej, bi ooriin erxgvi joloogoo tiish n ergvvllee. Altan els genet nogoon zvlgeer soligdon, tungalag tsenxer gorxi n yag l ter jiliinx shig xorjignon ursax n mongon xonxnii egshig shig. Nawchilj gvitssen tooroin gowiin naalinxai salxind vl medeg shuugix atal Suwdaagiin erxlengvi tsowoo ineed l end bsangvi. Genet ard mori turgix zoolon vvrsex chimeeneer zvrxnii min xowdold yg xiixed bi “Sogoon saaral” geed ergen xarlaa. Tiim ee. Suwdaagiin xairtai xvleg mini d irchixsen tolgoi xaylaad “ Zaluu min, chi xaachiw aa?” gex shig zogsoj bx n ter. “Suwdaa” gej bi amandaa shiwneed sogoon saaral ruu ochiw. Suman zassan bdag gangan del sl nazarganiix si newsiin urgasan sogoon saaral chodor nogtgvi sul bx agaad nadaas ylimgvi vrgej tsaashaa xed alxaad zogsow. Bi genet xalaasaa temtren gants chixer olj sogoon saaraldogoxoor tsaasiig n zadaltal ter shajignax chimeeneer chixer idex geed xamraa dugargan, neg uxarsnaa xvreed irew. Chixer tachignuulan idex ter saixanxur deliig ilben zogsoxdoo bi “ Ezen chin xaachsan ym be,sogoon saaral min?” xemeen asuulaa. Medeej xen ch nadad xariulax bilee dee. Xulan joroo jirgej, bogshirgo boson suun niseldej, gorxi xorjignon ursax atalsetgeliin ugaas vl garax saixan ter min l end bsangvi. Nuruundaa emeel xvrgeegvi udsan n ilt, tegeed ch del svvl n ingej ix urgasniig vzexed sogoon saaral ixed emnegshsen bololtoi. Xojim n nutgiin tanilaas dam sonswol Suwdaa surguulia togsongvvtee gadaadad surxaar odoj, aaw n xotruu shiljixdee xairtai moriig n seterlen ene bayn bvrded orxison gene. Ter namar n bi ysdvgeer sard Tooroin bvrdend daxin ochloo. Sogoon saaral namaig xaraad neg vvrssenee vrgeed dawxichixlaa. Tegexed bi xailaasnii altan nawchis xiws shig shargaltsan gorxinii xowoo dagan ywsaar negen tsagt Suwd bid 2iin xairiin shuudan bolj bsan xogshin mod ruu ochiw. Tend Suwdaagaas nadad zoriulan orxison ymarxan neg zaawal ym bx ystoi gesen goridlogo orts xondvvrleed bsan ym. Xogshin xailaasnii xondii rvv garaa shurguulaxdaa setgel min ogvvleshgvi ixeer dogdlon dendelzseer blaa. Tegtel…..doloowol xuruunii vzvvrt neg ym torow. Garaa tsaash lawshruulan oruulbal jijigxen xairtsagtai ym baina aa. “Tenger min!” zon sowin min namaig xuursangvi shvv. Tegeed ter ymiig yaran gargaj irwel jijigxen tuuztai xairtsag blaa! Tagiig n neewel minii tvvnd beleglesen zvrxen zvvlt, yroold n bytsxan zurwas xiisen blaa.

“Tewcheergvi amitan min, sain uu? Chamaig xezee negen odor end irne gdgiig chin medej baina. Chamaas salad namaig guniglaagvi gej bodoj baina uu, teneg min? Chamaig bi xairiig min daana gej itgej bsan. Getel dongoj muudaltsaw uu, vgvi yu xoyrxon xonogiin xotor xotoos oor bvsgvi olchixson, kino vzej, vnseltsej ywxiig chin bi xoyr nvdeeree itgej chadaxgvi bsan. Nadad dalai vzvvlj, tsagaan altan bogj ogox xvntei l suuna gej xelexdee ug n bi chamaig tiim xvn bolj chadna, tiim blxiin toloo temtseesei gej xelsen ym. Chi namaig oilgosongvi. Gexdee yaay gexew. Xarin ter bvsgvigee nad shig bitgii gomdoogooroi. Chamaig xvvxedtei blxiig bi medseen. Bayrtai, tewcheergvi amitan min. Bi ooroo dalai vzxeer, ooriinxoo amidarliig bosgoxgoor ywlaa. Suwdaa” gejee. Bi ter bytsxan xairtsgiig barisaar biden 2iin xairiin shuudan bolj bsan omxtei tarxi modon deer sandailaad Suwdaag anx xarsan ter odriig dursan sanaw. Suwdaa vnexeer minii gegeexen, anxnii xairiin ezen, bas xvsliin gerelt tsaxlai min baij gedgiig bi uxaaraw. Genet derged min sogoon saarliin vvrsex chime sonsogdloo.

start=-100 , cViewSize=50 , cPageCount=0

Сэтгэгдэлгүй байна

null

Сэтгэгдэл үлдээх



(нийтэд харагдахгүй)

(оруулах албагүй)
(HTML синтакс зөвшөөрөгдөөгүй)


(Зурган дээрх тоог оруулна уу)